Mika Taanila / Saara Reinikainen / Kaisa-Tuulia Tuomi / Vilma Huttunen

Mika Taanila – Kadonneet

Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely tuo yhteen elokuvaohjaaja, videotaiteilija Mika Taanilan teoksia vuosilta 2011–2025. Taanilan taiteellista työtä on usein kutsuttu media-arkeologiseksi, ja hänen teostensa taustalla vaikuttavat erilaiset käsitetaiteelliset leikkaukset elokuvahistoriaan sekä elokuvan materialistiseen luonteeseen. Kulmaan installoitu näyttely tuo Lahteen neljä teosta Taanilan monivaiheisen uransa varrelta, joita yhdistää ihmisen poissaolo esittävistä kuvista.

Mika Taanila on valmistunut Lahden muotoiluinstituutin videokuvauksen linjalta vuonna 1992. Neljä vuosikymmentä kattavan uransa aikana hän on tehnyt yhtäjaksoisesti liikkuvan kuvan teoksia aina musiikkivideoista kokeellisiin elokuviin ja dokumenttielokuvista elokuvakulttuuria tarkasteleviin kollaasiteoksiin. Taanilalle on myönnetty mediataiteen valtionpalkinto vuonna 2013 sekä Suomen suurin kuvataidepalkinto Ars Fennica vuonna 2015.

VTRY:n kutsunäyttely

Saara Reinikainen –
Mä näen unta

Arjen tavallisuudesta syntyy unenomaisia tarinoita.

Saara Reinikaisen arki teemaisista piirustuksista koostuva näyttely saattaa aluksi tuntua tavanomaiselta. Osaan realistisiin piirustuksiin on kuitenkin lisätty elementtejä, jotka luovat teoksiin unenomaisen tunnelman. Unien tavoin teokset saattavat liittyä toisiinsa tai yhtäkkiä hypätä eri tunnelmaan. Yksittäin kuvatut kohteetkin alkavat vaikuttaa unimaailmasta tulleelta. Reinikainen ammentaa ideoitaan arkiympäristön tapahtumista ja kohteista. Hän suhtautuu arkeen leikkimielellä ja kokee arjen kiehtovaksi sen monipuolisuuden ja tavallisuuden takia. Aina löytyy jotain ihmeteltävää niin uusista kuin tutuistakin kohteista.

Piirustuksissa on kuvattu tilanteita, jossa jotain on tapahtunut tai jotain tulee tapahtumaan. Päivittäin kohdattu paikka tai tilanne muuttuu sisällöltään puhuttelevammaksi, kun ne ovat siirretty rajattuun paperiin ja lopulta tuotu galleriaan esille. Reinikainen kannustaa katsomaan arkea uusin silmin ja kokemaan arkea uteliaisuudella rutiinin sijasta. Ympäristöään tiedostaessa voi huomata, mitä kaikkea kiinnostavaa sieltä löytyy tai mitä sieltä puuttuu.

Saara Reinikainen (s. 1993, Kuopio) valmistui Imatralta Saimaan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2019. Samana vuonna hän liittyi Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran jäseneksi ja on sen hallituksen varajäsen vuodesta 2023 lähtien. Nykyään hän asuu ja työskentelee Lappeenrannassa. Arki-teema on hänelle pitkäaikainen ja alati kehittyvä prosessi. Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus ja tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Kulttuurirahaston M.S. Elomaan rahaston myöntämällä monivuotisella apurahalla.

Kaisa-Tuulia Tuomi
Leijuva maa, 2024
öljyväri
200 x 148 cm

Kaisa-Tuulia Tuomi –
Kirsikankukkasade

Teokseni kertovat seksistä; millaisena tunteena ja yhteytenä sen itse koen, ja mitä haluan siitä kertoa. Kahden kehon sulautumisen toisiinsa, läheisyyden, turvan ja voiman, mutta myös selän kääntämisen, hylkäämisen ja yksinäisyyden. Seksin ollessa niinkin olennainen osa ihmisyyttä, sen kuvaamisessa tavoittelen arkista, kotoisaa, kaunista mutta lihallista esitystapaa. Kehot kietoutuvat yhteen mielen kautta, ei ulkoapäin katsoen. Sen takia hahmot voivat olla raajattomia, genitaalit monistua ja hahmot etsiä lihaisaa yhteen liittyvää tunnetta. Puupiirtämällä tehdyt printit esittävät kankaita ja tapetteja luoden tunnistettavuutta ja turvaa. Suuret teokset huutavat katsomista, pienet puupiirrokset taas kutsuvat lähelleen katsomaan. Tirkistelylaatikot ovat katsojalleen toiminnallisia; paina valonappia ja katso ovisilmästä, niin näet sisällön. Tule lähelle, kosketa. Laatikoiden puupiirrokset käsittelevät hylkäämistä ja selän kääntämistä, sitä kun ei kaikki onnistu.

Kehollisuus on suuressa osassa työskentelyäni sekä suurten maalauspintojen, että puupiirrosten kautta. Kehon väsytys äärimmilleen on työskentelyn yksityiskohtana itselleni se suurin kulmakivi.

Kaisa-Tuulia Tuomi on Tampereella asuva ja Nokialla Nanson tehtaan tiloissa työskentelevä kuvataiteilija. Hän on lähtöisin Sotkamosta. Tuomi valmistui kuvataiteilijan ammattiin SAMK Kankaanpään taidekoulusta 2025, ja kävi siellä myös YAMK-tutkinnon, valm. 2020. Hän on Taiteen maisteri 2008 Lapin yliopistosta, ja on toiminut yli kymmenen vuotta kuvataidekasvatuksen lehtorina Pirkanmaalla 2008 alkaen.

Vilma Huttunen
Tuomiopäivän linnut, 2025
puupiirros ja puuvärikynä
33 x 60 cm

Vilma Huttunen –
vesi•lintu•maa•ilma

Näyttely ”vesi•lintu•maa•ilma” esittelee vesilintuja ihmisten uskomuksissa sekä muutosta asenteissa vesilintuja kohtaan.

Kokonaisuus on lähtenyt liikkeelle pohdinnoista, miten muinainen jopa pyhäksi mielletty viestinviejä voi olla nykyisin monelle jopa riesa, roska tai taudintuoja.

Vesilinnut ovat kiehtoneet ihmisiä aina, vaikuttavathan ne sekä maalla, vedessä kuin ilmassakin. Aikana kun esimerkiksi järvien pohjan kautta uskottiin olevan reitti tuonpuoleiseen, ajateltiin sukeltavien lintujen olevan kykeneviä ylittämään tuo mystinen raja. Vesilintuihin kuten muihinkin lintuihin on aikojen saatossa liittynyt paljon uskomuksia, mutta muuttavina lintuina niillä tuntuu olevan edelleen erityinen asema ihmisten mielissä ja sydämissä. Monella yhä mieli herkistyy kun joutsenet palaavat keväällä tai kun kuulee kuikan mökkijärven rannassa.

Vesilintuihin liittyy nykyisessä keskustelussa uhkakuvia linnuista taudinlevittäjinä tai taloudellisten tappioiden aiheuttajina. Ihmisten toimet muokkaavat lintujen käytöstä ja luovat lisää ongelmia. Paljon on esillä myös sen arviointi, että miten, missä ja mitä lajeja on syytä metsästää. Samaan aikaan on huomattu suojeluntarve, kosteikkoja alettu ennallistaa sekä levähdyspaikkoja luotu hankkeiden kautta. Ympäristön muutos ja luonnon turmelu ovat silti isoja haasteita vesilinnuille, kuten muillekin luontokappaleille.

Näyttelyn teokset on toteutettu pääosin puu- ja linopiirroksina.