Sanna Haimila / Miss Kompro, Nelli Penna & Janika Salonen / Petriina Kiiskinen / Saara Lintunen

13.–31.8.2025


Kuva Sanna Haimilan suuresta hiilipiirroksesta, jossa henkilö katsoo suoraan katsojaa ja taustalla on kaksi joutsenta

Sanna Haimila
Suuri Luonnos (Satumaa), 2023
Hiili kankaalle
250 x 190 cm

Sanna Haimila – Suuri Luonnos

Kun vuosia sitten suunnittelin näyttelyä, tarkoitukseni oli tehdä maalauksia. Isoja, värikkäitä, mehukkaita, kankaalle tehtyjä maalauksia. Kuinkas kävikään. Esillä onkin piirustuksia. Isoja, harmaasävyisiä piirustuksia.

Tuli jumi. Yhtäkkiä maalatessa en löytänytkään punaista lankaa, tuli mössöä, suttua tai irrallisia langanpätkiä. Tuntui vaivalloiselta. Mutta hiili! Musta, pölyksi hajoava, pelastava pötkö, joka yksinkertaisuudessaan antoi vapauden luoda satumaan, muotokuvan tai kukka-asetelman. Kun pensselit ilkkuivat, väritin ja katsoin kuinka musta tikku katosi kädestäni kuvaksi kankaalle. Ajattelin, että jokainen teos on ”vain” ja ”vasta” harjoitelma ja siitä olikin mahdollista tulla mitä vain. Kokeilin, pitäydyin toistin, lisäsin hevosen, joutsenen tai ruutupaidan. Ihan vain siksi, että voin.

Näin ajattelen myös silloin kun maalaus kulkee. Tunnelma on vapautunut ja jokainen teos on ikään kuin luonnos seuraavalle. Pyyhin, piirrän, raaputan ja maalaan ja teos on valmis kunnes en enää osaa poistaa tai lisätä mitään. Koskaan ei tule täydellistä tai parasta vaikka kuinka tavoittelisinkin.

Useimmissa töissäni lähtökohtana on ollut kännykkäkuva. Mallina olen ollut itse tai olen käyttänyt jotain muuta, intuition johdattamalla valittua kuvaa. Työskentely on vuoropuhelua omien ajatusten, mielikuvien ja käsillä olevan teoksen kanssa. Tehdessäni olen miettinyt nostalgiaa, perhettä, äitiyttä, teini-ikää, elämän rajallisuutta, mutta yhtä lailla työni voi nähdä vaikka kivoina kuvina, ookoo piirustuksina, tilaan sopivina elementteinä. Suurina luonnoksina.
Kiitos Suomen kulttuurirahastolle ja Taiteen edistämiskeskukselle tuesta, jota olen näyttelyn valmisteluun vuosien varrella saanut!

Sanna Haimila (1974) on Torniossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Haimila on valmistunut taidemaalariksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 ja hän on Taidemaalariliiton ja Lapin taiteilijaseura ry: jäsen. Hänen teoksiaan on mm. Valtion taideteostoimikunnan, Ruotsin valtion, Jenny ja Antti Wihurin säätiön, Kuopion taidemuseon sekä Aineen taidemuseon kokoelmissa.


kuvassa on suuria johtokasoja ja muuta romua

Miss Kompro, Nelli Penna & Janika Salonen
120

Miss Kompro, Nelli Penna & Janika Salonen – 120

120 installaatio koostuu Lahden inspiroimista teoksista – perinteisten tekniikoiden nostalgiasta aina äärimmäisen käsitteellisiin viittauksiin. Näyttely juhlistaa Lahden juhlavuotta loivan absurdisti, ei ylistäen eikä kyseenalaistaen. Teokset rakentavat näkymiä, joissa arki ja metaforat, paikallinen ja yleinen, yksityinen ja tunnistettu, liittyvä ja häiriö asettuvat rinnakkain. Katsojan oivallukset tapahtuvat materiaalien kautta, toisesta suunnasta katsomalla tai puhtaasti kuvittelemalla.

120 on taajuus, missä kohina muuttuu joksikin tunnistamisen rajoilla olevaksi. Se on neonputken surina syttymisen rajoilla, naapurin arki betoniseinän takaa, resonointia lattianrajassa ja kaakeleiden halkeamissa. Se on taajuus, joka ei vaadi välitöntä huomiota, mutta tarttuu kehoon paikallaan pysyessä.

120 on leikkauksia muistamisen ja havainnon taitteista. Se ei pyri tekemään Lahtea näkyväksi niin kuin kartta tai kuvailemaan sitä kuin juhlapuhe. Pikemminkin se on ehdotus: mahtuisiko lahtius 120:een sekuntiin, jos sitä lähestyisi puhkivalottuneena, takapihoilta, muistona betonin raapaisemasta kirvelystä polvissa? Tuttu hiljaisuus, kadunkuopat kehomuistissa, kotikaupunki.

120 alkuainetta ei ole vielä löydetty, mutta hypoteesissa se olisi vakaussaarekkeen raskain alkuaine. Sen sijaan kolmesti vuodessa voimme nähdä horisonttirenkaalla kaukana auringosta 120 asteen sivuauringot, vaaka-asennossa leijailevien laattajääkiteiden sisällä tapahtuvat täydelliset heijastukset.

“Et ole yksin, mutta et ole keskipiste.”

Miss Kompro, Nelli Penna ja Janika Salonen ovat syntyperäisiä lahtelaisia, Taideinstituutin kasvattamia ja pitkän linjan taidejärjestöaktiiveja.


Kuvassa on Petriina Kiiskisen installaatio jossa on keraamisia keiloja betonilattialla

Petriina Kiiskinen
Frame 2, 2025
Veistosinstallaatio, lasitettu posliini
Mitat vaihtelevat

Petriina Kiiskinen –
It started with a Wallpaper

Mitä yritetään saavuttaa, se pirstaloituu ensimmäisestä todellisesta kosketuksesta. Ei siksi, että se olisi heikko, vaan koska kontakti muuttaa kaiken. Mutta varovaisuus etäännyttää ja etäisyys vääristää —

Dust, dust, lungs full
Vomit that tastes like care
Squeaks, sticking, stretching
Would you even try to hit it!

It started with a Wallpaper on kooste asioista, jotka tapahtuvat varovaisuuden ja impulsiivisuuden ytimessä samanaikaisesti: Sekoittuminen, jonka jälkeen tulee seeste, hatara havainto, johon luotetaan, sekä absurdius normina, jonain mikä on vinksallaan juuri sen verran, ettei sitä voi korjata.

Petriina Kiiskinen (s. 1999) on pääasiassa kuvanveiston ja installaation keinoin työskentelevä kuvataiteilija. Hänen työskentelyään ohjaa intuitiivinen, käsityöhön pohjautuva lähestymistapa, sekä yhteinen toimijuus materiaalin kanssa. Teoksissaan hän tutkii ihmismielen rajoja ja harmaata aluetta, joka sijoittuu kontrollin ja hallitsemattoman väliin. Häntä kiinnostaa erityisesti jännite, jossa materiaalien sisäinen muisti ja logiikka kohtaavat kulttuurisen muistin rakenteet.

It started with a Wallpaper on Petriina Kiiskisen neljäs yksityisnäyttely. Kiiskinen valmistui kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta keväällä 2025 ja on lisäksi opiskellut Royal Academy of Fine Arts Antwerpissa ja Limingan Taidekoulussa. Hän on osallistunut myös lukuisiin julkisen taiteen projekteihin työskennellen itsenäisesti, sekä yhteistöissä Suomessa ja kansainvälisesti.


Saara Lintusen puuväripiirros jossa on keskellä vaaleanpunainen savupilvi

Saara Lintunen
Into the Fog, 2025
Piirros puuväreillä
100 x 70 cm

Saara Lintunen –
Botanical Remnants and Elsewhere

Saara Lintusen näyttely esittelee teoksia, jotka ovat saaneet vaikutteita Pohjois-Suomen maisemista, missä hänen juurensa ovat. Teoksissa kohtaavat ulkoinen näkymä ja sisäinen kokemus. Teosten suurimmassa roolissa ovat kukat, kasvit, linnut, vaatteet ja verhot. Teokset säilyttävät sisäisen maiseman – muistin ja mielen perinnön, kuvallisessa muodossa.

Teoksissa luonto ottaa tilaa ja ihminen on poissa maisemasta. Vaatteet, rakennukset ja tekstiilit kuvaavat ihmistä ja ihmisen jättämää jälkeä. Erilaiset vaatteet teoksissa kantavat mukanaan muistoja ja ihmisen kehon muotoja.

Piirtäminen on Saaralle rauhoittava, hidas prosessi, jonka kautta hän uppoutuu maisemaan ja sen yksityiskohtiin. Kynän viiva on olennainen osa ilmaisua.

Saara Lintunen on Helsingissä asuva kuvataiteilija, kotoisin Torniosta. Hän työskentelee piirustuksen, maalauksen, keramiikan ja taidegrafiikan parissa. Teoksissa toistuvat kasvit, tilat ja vaatteet – muistojen kantajat ja eletyn elämän jäljet.