Penni Vasama / Emilia Niskasaari / Ronya Hirsma / Ninni Kola

Penni Vasama – Vaaleanpunainen Pilleri

Vaaleanpunainen Pilleri – haastaa sukupuolittunutta katsetta, ja tuijottaa takaisin.

Kuvataiteilija-tutkija Penni Vasaman näyttely Vaaleanpunainen Pilleri (Rose-Coloured Pill) Galleria Uusi Kipinässä tunkeutuu länsimaisen taiteen ja kulttuurin sukupuolittuneisiin valtarakenteisiin ja purkaa perinteistä kuvastoa. Vasaman teoksissa nainen ei ole kuvattava, vaan aktiivinen katsoja ja kuvan rakentaja. Mies, maskuliininen objekti, on tarkastelun kohteena.

Vasaman ekspressiiviset öljyvärimaalaukset ja piirustukset – The Great World Order Of Massive Dicks (2025) etunenässä – ovat tutkielmia muun muassa Michelangelon (Italia, 1475 – 1564), Francis Baconin (Irlanti, 1909 -1992), Eunice Goldenin (USA, 1929 – 2025) ja Jesse Darlingin (Iso-Britannia, 1981-) teosten pohjalta. Alkuperäisissä taideteoksissa on kuvattu mieskehoa ja sen osia, joko avoimesti tai viitteellisesti, ja joskus jopa seksuaalisin vivahtein. Tulkinnat ovat kunnianosoituksia historiallisille teoksille, mutta myös omivat niitä ja saattavat vinouttaa niiden alkuperäisiä sisältöjä. Esillepano käsittelee naisen vapautta, sekä taiteilijan katseen ja käden valtaa käyttää heteroseksuaalisen kiinnostuksensa kohdetta taiteen materiaalina. Vasama omii mieskehoa, ja tutkimaansa kuvastoa tarkoituksiinsa, kuten kuvataiteet ja visuaalinen media ovat omineet naisen, naiskasvot ja -kehon, kulutustuotteekseen läpi länsimaisen historian.

Vaaleanpunainen Pilleri on Vasaman ensimmäinen näyttely, joka liittyy tohtorintutkimukseen A Void: Confronting Conventional Gendered Subject-Object Relationships in Visual Arts, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Tutkimus esittelee uuden käsitteen – Predatory Female Gaze (saalistava naiskatse) – vastavoimana perinteiselle mies-subjektin määrittämälle katseelle.

Näyttelyn nimi pohjautuu uudelleentulkintaan “punaisen pillerin” (red pill) ja “mustan pillerin” (black pill) käsitteistä. Termejä punainen ja musta pilleri käytetään erityisesti cis- mieskeskeisissä verkkoyhteisöissä symboloimaan, että ne nielemällä ”herää todellisuuteen”, usein misogynisiin ja antifeministisiin narratiiveihin. “Totuudet kohtaamalla” yhteisöt pyrkivät uudelleen löytämään valta-aseman suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen. Kyseisiin ajatus-pillereihin on liitetty äärimmäisiä näkemyksiä, joiden mukaan tasa-arvo on haitallista. Naisten emansipaatio, taloudellinen itsenäisyys ja esimerkiksi vapaus valita romanttiset partnerinsa, nähdään epäluonnollisena ja miehiä sortavana.

Vaaleanpunainen Pilleri -näyttely antaa pohtia, onko nyt tarjolla lääkettä vai myrkkyä? Kuka nielee kenen pillerin, ja millainen todellisuus sen kautta avautuu?

Penni Vasama on syntynyt Helsingissä ja työskentelee osa-aikaisesti Pariisissa. Hän on taiteen tohtoriopiskelija Lapin yliopistossa, kuvataiteen maisteri University for the Creative Arts -yliopistosta, Iso-Britanniasta, sekä teoreettisen filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta. Vasama on toiminut myös elokuva-alalla sekä kokeellisen, extreme- urheilulajeihin liittyvän dokumenttielokuvan ja -journalismin parissa.

Emilia Niskasaari –
Entäpä jos

Näyttelyssäni Entäpä jos on esillä pieniä pronssiveistoksia, joista osassa olen käyttänyt lisänä myös muita materiaaleja, kuten lasia, kuparia ja ompelulankaa.

Veistokset ovat tikkuihin muotoiltuja päitä, jotka voi ajatella esimerkiksi tunnetiloina, kiteytettyinä tarinoina tai autenttisina henkilöinä, joissa eletty elämä saa näkyä.

Veistosten pieni koko kehottaa katsojaa tulemaan lähelle ja katsomaan. Teosten pienuus kuvastaa myös ihmisen vajavaisuutta ja toisaalta hellyyttävää sympaattisuutta: rämmimme eteenpäin kykyjemme ja voimiemme mukaan toisiimme tukeutuen ja joskus myös yhteyden menettäen.

Valmistan veistosten valumuotit kipsistä ja kvartsihiekasta, poltan ne soraharkkouunissa ja käytän valamiseen kierrätettyä pronssia. Veistosten hahmojen matka lopullisiksi itseikseen on polveileva sisältäen muotoilun vaiheet, muottien valmistamisen, uunissa kypsytyksen, ulkona tapahtuvan valuprosessin, muottien purun, pesun, kilkuttelun ja kalkuttelun. Matkan varrella tapahtuvat sattumat ja haasteet tuovat teoksiin oman lisänsä.

Hahmot ovat kiertueella ja esiintyneet jo Helsingissä ja Mäntässä. Eläväinen ryhmä tulee esiintymään näillä näkymin vielä Turussa, Rovaniemellä ja Joensuussa erilaisissa kokoonpanoissa. Mukaan tulee uusia hahmoja, osa jää pois ja osa jatkaa toisille teille.

Työskentelyäni tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Ronya Hirsma
Deliberate Appeal, 2025
Arkistokelpoinen pigmenttivedos, koivukehys museolasilla
Editio 5 + 2 AP
29,2 x 40 cm (30 x 40,8 cm kehyksellä)

Ronya Hirsma –
Second Guessing Sentence

Sarjassaan Second Guessing Sentence Ronya Hirsma tarkastelee vuorovaikutussuhteita kodin viitekehyksessä. Sarjan keskiössä ovat intiimit käyttöesineet, ihmiset ja kehonkieli. Hirsma purkaa objekteihin ja eleisiin liitettyjä merkityksiä ja mielleyhtymiä rinnastamisen ja vastakkainasettelun keinoin. Häntä kiinnostavat esineisiin, tilanteisiin ja tekoihin paikantuvat vaihtoehtoiset merkityksenannon muodot, joiden rinnakkainen läsnäolo synnyttää ristiriitoja.

Hirsma hyödyntää valokuvan olemukseen sisältyvää todellisen ja kuvitellun välistä jännitettä korostaakseen katsomisen erheellisyyttä sekä mahdollisuutta nähdä toisin. Hän pyrkii siten luomaan tilaa asioille, jotka koemme epävarmoiksi, vieroksuttaviksi tai tulkinnallisesti epävakaiksi.

Sarjan teokset kumpuavat emotionaalisesti virittyneistä kokemuksista, jotka pakenevat yksiselitteistä rationalisointia. Ne paikantuvat tilanteisiin, jotka jäävät tulkinnallisesti keskeneräisiksi ja ristiriitaisiksi. Teossarjassaan Hirsma tutkii havainnon ja merkityksenannon subjektiivisuutta ja muuttuvaa olemusta sekä sitä, miten käsityksemme todellisuudesta rakentuu. Samalla sarja kytkeytyy laajempiin kysymyksiin autenttisuudesta ja totuudesta.

Ronya Hirsma on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hän tutkii teoksissaan sosiaalisia suhteita, affektiivisia reaktioita sekä käyttäytymistä ohjaavia rakenteita ja ristiriitoja. Hirsman työskentelyssä keskiössä ovat havaintojen ja merkitysten rakentuminen sekä näkyväksi tekemisen ja kätkemisen välinen suhde.

Hirsma on valmistunut valokuvataiteen maisteriksi HDK–Valand Academy of Art and Designista Göteborgissa vuonna 2024. Hänellä on myös maisterintutkinto Aalto-yliopiston Visual Cultures, Curating and Contemporary Art -ohjelmasta. Hirsman teoksia on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, muun muassa Liquida Photofestivalilla, Fotocentrum Raseborgissa, B-galleriassa, Galleria Rajatilassa, NEVVENissä, Röda Sten Konsthallissa, Studio Tabacissa ja Photo Saint-Germain -festivaalilla. Hirsman teos kuuluu Hasselblad Centerin kokoelmaan.

Taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Ninni Kola 
Screenshot videoteoksesta Loves me (not), 2024 

Ninni Kola –
Juicy deux

Ninni Kolan video- ja veistosinstallaatioista sekä valokuvista koostuva näyttely pohjautuu naiseksi kasvamisen, kehoon säilöttyjen muistojen ja ulkopuolisuuden teemoihin. Teoksissa mehukkaat kukka- ja hedelmäaiheet yhdistyvät surrealistisella otteella naisvartalon muotoihin, luoden kuvallisen kielen, joka on herkkä, monivivahteinen, kokeellinen ja täynnä värikkyyttä sekä visuaalisia ristiriitoja. Juicy deux muuttaa galleriatilan kummalliseksi puutarhaksi, joka ei pelkää ylittää esteettisiä tai narratiivisia rajoja. Näyttely kulkee pinnallisen ja syvällisen spektrillä joustavasti päästä toiseen, kutsuen katsojan reflektoimaan omia kokemuksiaan ja reaktioitaan teoksiin.

Ninni Kola (s. 1991) on Helsingissä asuva, Lappeenrannasta kotoisin oleva kuvataiteilija. Kolan työskentely painottuu erityisesti tila-aikataiteisiin. Hän yhdistää perinteisiä taiteen muotoja ja helposti saavutettavia materiaaleja digitaalisiin ja modernimpiin tekniikoihin. Kolaa inspiroivat tekniset oivallukset sekä esteettisen kauneuden ja syvän tunteellisen pohdinnan toisiinsa kietoutuminen.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.