6.-24.2.2019 Studio Viis-kollektiivi, Jukka Male, Ilai Elias Lehto, Neea Haapala

Studio Viis -kollektiivi – Luonnon kutsu

Siinä missä luonto ajaa tikanpojan puuhun, niin myös Studio Viis -kollektiivin kuvataiteilijoilla on luontainen tarve toteuttaa toinen toistaan kuolemattomampia mestariteoksia.

JAANA MIETTINEN
Tykkään noista eläimistä ja halusin tehdä fantasiahenkistä ja söpöä – syötävän söpöä! Hymy makea -maalaukseni lisäksi esillä on veistos Auringonsuojelija. Luonnossa on paljon asioita, joita ihminen ei pysty omilla silmillä näkemään. Aurinko on ollut aikojen alusta lähtien ja halusinkin luoda jotain luontoa kunnioittavan ja suojelevan elementin, tämän veistoksen.

NEEA HAAPALA
Ghoul on eläin, joka näyttää ihmiselle. Teoksissani haluan kuvata ihmisten valtaa eläimiin ja toisiin ihmisiin. Onko kastraatio oikein ja millaisissa tilanteissa se on oikeus tehdä, tai milloin se on valinta? Nauttiiko eläimet siitä, kun se toimenpide tehdään? Milloin eläimillä ja ihmisillä lisääntyminen olisi sallittua?

KARI KESKINEN
Nukkumatti on lempikasvini. Se välillä keppostelee ja minä juttelen sille päivittäin. Se herää ennen mua ja menee ennen mua nukkumaan. Se on mun eka kukka ja se on kolme vuotta vanha. Eikä se ole menettäny yhtään lehteä enää. Nyt sillä on tuikkuja ja valoa ja se tykkää. Sen kyllä näkee.

TUIJA TOLVANEN
Minulla on haave, että ihmiset joisivat maalaamistani kupeista kahvia.
(Haaveilen -performanssit näyttelyn aikana Galleria Uudessa Kipinässä joka perjantai klo 12-13)

MARK PIEKKALA
sammakko
eläimiä
norsu
sarvikuono
tärkeitä
virtahepo
seepra
tiikeri
leijona
leopardi
leppäkerttu
sudenkorento
koppakuoriainen

KAROLIINA LEHTO
Työskentelen paljon figuurien parissa lelutohtorina, ja nyt onkin aika päästä tekemään omaa figuuria. Pidän muovailusta, ja muotin tekeminen sekä valaminen kiinnostavat. Muovailemani koirahahmo on tekosyy kokeilla uutta tekniikkaa. Nautin kun pääsen kunnolla työskentelemään.

TARJA KALLIOLA
Halusin kuvata kuinka maisema muuttuu keväästä kesään. Lähdettiin Lanun puistoon päin ja ei päästy jyrkempää reittiä. Reissusta taisi tulla yhtä merkittävä kuin itse valokuvista.

JUKKA MÄKIJÄRVI
Työskentelen mieluiten värikynillä sekä vesiväreillä. Teosteni aiheet käsittelevät musiikkia, sen rytmiä, joka piirtäessäni muokkautuu eläinhahmoiksi. Teen yksityiskohtaisia piirustuksia käden puutumisesta huolimatta. Suosikkiartistejani ovat Cheek ja Irwin Goodman.

JENNI CARLÉN
Piirrän, maalaan ja valokuvaan. Kuvataiteen lisäksi tykkään näytellä. Aiheet käsittelevät eläimiä ja luontoa. Taidetta tehdessä tuntuu vapautuneelta. Tuntuu rauhoittuneelta.

Studio Viis -kollektiivi työskentelee yhteisessä ateljeessa Lahdessa. Ryhmä jakaa työtilojen lisäksi myös samankaltaisia tavoitteita, kuten kehittyä taiteilijan ammatissa ja tehdä siitä itselleen työ. Kollektiivin taiteilijat ovat visuaalisille aloille ammatillisesti kouluttautuneita tai poikkeuksellisen tavoitteellisesti taidetta tekeviä itseoppineita.

Studio Viis -kollektiivi on käynnistetty elokuussa 2018. Ateljee sijaitsee Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vammaispalvelujen työllistymistä ja osallisuutta tukevan toiminnan kainalossa. Kollegiaalista vuorovaikutusta taiteilijat käyvät Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisöntaiteilijoiden kuvanveistäjä Ihana Havon ja mediataiteilija Magdaleena Jakkilan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös esittävän taiteen outsider-työryhmien ja paikallisten taiteilijayhteisöjen kanssa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimintamallia Vuoksi -taide kuuluu kaikille, sekä Studio Viis -konseptin suunnittelua, käynnistämistä ja Luonnon kutsu näyttelyä on tukenut Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Taiteen edistämiskeskus ja Lahden kaupunki.

Kari Keskinen, Nukkumatti, 2019

Jukka Male – Post Mortem

Valokuvaaja Jukka Male on taiteellisen työskentelynsä aikana keskittynyt pitkäaikaisprojekteihin, neljään suureen kokonaisuuteen, joista ensimmäisen eli puolalaisen Średnia Wieśin kylän seuraamisen hän aloitti jo vuonna 1979. Viimeiset kuvat kylästä ovat vuodelta 2015.

Reilun 30 vuoden aikana Puolan poliittinen järjestelmä vaihtui, itse asiassa koko Eurooppa muuttui, syntyi yksi ja yhteinen Eurooppa. Kylä on aivan eri kuin kuvausten alkaessa.

Muut Malen pitkäaikaisaiheista ovat Oqaatsut, pieni grönlantilaiskylä, Barrio Chinon suurkaupungin rajuinta elämää edustava kadun pätkä Barcelonassa, sekä laaja kokonaisuus Jugoslavian hajoamissotien henkilöuhreista. Kaikki mainitut projektit ovat olleet monivuotisia ja poikkeuksellisen mittavia kooltaan.

Oqaatsutin kylä on vaarassa kadota pienuuteensa, siellä on vain 45 asukasta tällä hetkellä, ja se elää juuri nyt kriittistä vaihetta suhteessaan tulevaisuuteen.

Chinon tarina kertoo pienen Carrer de Sant Ramonin kujan 40 metrin kaistaleesta. Se on, vaikkakin aivan Barcelonan keskustassa, eräänlainen yhteiskuntahierarkian kellari, jota asuttavat huumeet, prostituutio, kaikenlainen rikollisuus, yhteisenä nimittäjänä alueella kaikkialle ulottuva köyhyys.

Balkan ja entisen Jugoslavian hajoamissotiin liittyvän kokonaisuuden lähtökohta on yksinkertainen ja samalla poikkeuksellinen, sillä sodissa media esittää useimmiten yhtä osapuolta kerrallaan. Jukka Male on kuvannut konfliktin kaikkien osapuolten vaikeasti vammautuneita, sotien yhtä lopullista tulosta, jossa häviäjiä ovat kaikki; näissä sodissa niin serbit, kroaatit, Bosnian muslimit kuin Kosovon albaanitkin. Kuvien tarkoitus on ollut rikkoa se ohut pintakuori, jonka sanat peittävät. Enemmän kuin konfliktiin johtaneita syitä, kuvat pyrkivät paljastamaan sodan seurauksia.

Näiden neljän teeman lisäksi on syntynyt paljon kuvia, jotka eivät liity kyseisiin aiheisiin. Ne saattavat olla itsessään pieniä kokonaisuuksia, tai sitten aivan yksittäisiä kuvia. ”Post mortem”-näyttelystä löytyy kuvia kaikista näistä eri lajityypeistä.

Tällä hetkellä Jukka Male työstää Takamowa-dokumenttielokuvaansa, jonka teemana ovat naisten ja miesten roolit ja niiden roolien keskiset konfliktit. Elokuva on kuvattu 2014-2019 Puolassa, ja se on juuri valmistumassa esityskuntoon.

http://www.jukkamale.com/
http://www.lahdenvalokuvataide.com/

Jukka Male

Ilai Elias Lehto – Urosmarkkinat

Ilai Elias Lehto (s. 1988, Joensuu) on Helsingissä työskentelevä kuvanveistäjä, jonka kierrätystekstiiliä hyödyntävissä tilallisissa teoksissa on usein hersyvää huumoria ja kritiikkiä kulutusyhteiskuntaa kohtaan rinnakkain. Häntä kiehtovat kehon karvat ja kulttuurisen sukupuolisuuden esittämistavat. Lehto opiskelee parhaillaan Kuvataideakatemiassa kuvanveiston maisteriohjemassa.

Näyttelyn nimi ”UROSMARKKINAT” viittaa miehekkyyden markkina-arvoon, Tindr-johdannaiseen seurustelukulttuuriin ja sukupuolittuneeseen kulutuskäyttäytymiseen. Tekstiiliveistoksissa pohditaan miesvartalon esittämistapaa suhteessa markkinointiin – teoksien lähtökohtana ovat alusvaatemainoskuvien mallikuvasto. Miten tekstiili materiaalina linkittyy ajatukseen maskuliinisuudesta ja sen tuotteistumisesta?
Näyttelyni nostaa esiin kapitalistisen yhteiskunnan ja kuluttajaidentiteetin ongelmia ja niiden suhdetta sukupuolentuotantoon, markkinoihin, joissa myydään ideaa täydellisestä miehisyydestä ja maskuliinisia stereotypioita korostetaan absurditeettiin asti.

Ilai Elias Lehto, Man Lace, lyijykynäpiirros, 2019

Neea Haapala – Ghoul World

Ghoul, ihmisen uusi paras ystävä

Tällä näyttelyllä haluan tuoda esille oman sisäisen maailmani. Näyttely esittelee luomiani olentoja, omaksi ja muiden iloksi.

Ghoulit ovat eläimiä, joiden ulkonäkö muistuttaa ihmistä, mutta käyttäytyminen ja elintavat ovat kuin eläimillä. Etenkin maassa elävät ghoulit ovat koiramaisia.

Ghouleja elää lähes kaikkialla maailmassa, ainoastaan arktisilla ja lauhkeilla alueilla, joissa on talvella pakkasta, niitä ei esiinny.

Neea Haapala, Galapagossaaret, akryyli kankaalle, 100x120cm, 2018