18.02.- 08.03.2015 Ella Tahkolahti, Miss Kompro, Teemu Salonen, Vilina Koivisto & Jemina Lindholm

Kulma: Ella Tahkolahti, LUOLA

“———
— Kaiken kaikkiaan nämä vangit pitävät siis totuutena vain noiden keinotekoisten esineiden
varjoja.
— Niin, pakostakin.
——
— Ja jos hänet pakotettaisiin katsomaan suoraan ulkona olevaan valoon, hänen silmiään alkaisi
särkeä ja hän yrittäisi väistää kääntymällä sitä päin, mitä hän voi katsella. Hän kuvittelisi tämän
todellakin olevan selvempää, kuin se mitä hänelle näytetään.
——
— Lopulta hän sitten voi varmaankin katsoa ja tarkastella aurinkoa, eikä vain sen heijastuksia
vedessä tai jossakin muussa vieraassa paikassa, vaan sitä itseään, sen oikealla paikalla.
——”
(Platon, Valtio, 370-luku eaa)
Ella Tahkolahti (s.1981) on kuvataiteen maisteri, installaatio-, video- ja performanssitaiteilija. Tahkolahden teosten kysymyksenasettelussa keskeisenä on katsojan suhde tilaan ja teokseen.Teokset ovat ikään kuin näyttämöitä joissa katsoja esiintyy itselleen havainnoiden omia reaktioitaan suhteessa muokattuun tilaan tai järjestettyyn tilanteeseen. Teosten lähtökohdat ovat intuitiivisia ja usein henkilökohtaisia. Tahkolahden teoksia on ollut esillä mm Huuto galleriassa 2014 ja Nuoret2013 -näyttelyssä Helsingissä. Hän on myös esiintynyt performanssitapahtumissa Suomessa ja ulkomailla, viimeksi Winter CREATurE- tapahtumassa Kaunaksessa Liettuassa 2015.

Kenno: Miss Kompro, Saa Toivoa

Toivomusluun vetäjä ja tulitikkuaskin pystypudottaja saa toivoa.
Neliapilan syöjä ja aarrekartan askartelija saa toivoa.
Saman sanan samaan aikaan sanojat saavat toivoa.
Toivomusaikoina kello 11.11 ja 22.22. ja 00.00 saa toivoa,
sekä tähdenlennossa ehtivä, sekin saa.
Saa toivoa että kesä jo tulisi, melkikaikkihan niin välillä tekee.
Ja kun näyttää peukkua saa toivoa toiselle hyvää tai itselle kyytiä.
Toivomuslähteellä saa toivoa maksusta, oikeaa veikkausta saa toivoa ja syntymäpäivälahjoja.
Jos ensin uskaltaa toivoa ihmiseltä.
Joka tapauksessa kaikki syntymäpäiväkakun kynttilät kerralla sammuksiin puhaltanut saa toivoa.
Irtoripsen puhaltanutkin saa toivoa jos pitää silmät kiinni.
Kun huomaa sinistä saa toivoa ja Lampunhengeltä myös.
Hyvältä haltijattarelta saa kolme toivomusta, mutta Haverisen tytöt ne saa elää toivossa.
Nähdessään auringon ja kuun samalla taivasotteella
niin silloin kun piirtää valkoisen hevosen,
silloin saa toivoa.

———-

Olennaista on kyky yhdistää muistojen, tosiasioiden ja annettujen merkitysten fragmenteista eheä tarina elämästä tai itseyksistä. Paremman puutteessa riittää pitää sitä pyrkimyksenä. Eläydyn työhöni kuin kirjailija, joka suhtautuu kiihkolla sanojen muotoon ja tavujen rytmiin. Juonen kustannuksella. Maalaan sitä.

Kymi: Teemu Salonen, Oletko Olemassa, Peilejä ja kolikkoautomaatteja

Pieniä kurkistuksia jokaisen omaan elämään ja itseen, ohi rakennettujen kulissien. Latteissa sekä itsestään selvissä sanoissa ja lauseissa piilee usein yllättävän voimakkaita totuuksia, jotka kliseisyydessään jäävät ilman ansaitsemaansa huomiota.

Uskallatko katsoa peiliin? Pidätteletkö itseäsi ja paheksut muita? Näetkö mahdollisuutesi? Mitä olet piilossa vai miksi et uskalla? Valitsitko katkeruuden? …
Näyttelyyn on koottu henkilökohtaisilla viesteilläsi sanoitettuja peilejä sekä oraakkeleina toimivia kolikkoautomaatteja joista voit pikkurahalla ostaa näkymän omaan totuuteesi.

Kirnu: Vilina Koivisto & Jemina Lindholm, video-/ääni-installaatio

“A kind of symbolic contract that the audio-viewer enters into,
agreeing to think of sound and image as forming a single entity.”
– Michel Chion

Teos tutkii äänen vaikutusta kuvaan. Sitä, kuinka videoteokseen voidaan ladata erilaisia tunnelmia ja tunteita pelkästään ääntä vaihtamalla. Näkeminen ja kuuleminen toimivat suhteessa toisiinsa ja jokainen ääni tai äänettömyys sisältävät kuvan tulkintaan liittyvää informaatiota. Teoksen nimi Sopimus viittaa ranskalaisen elokuvateoreetikon Michel Chionin käsitteeseen audiovisuaalinen sopimus, jolla tarkoitetaan symbolista sopimusta katsojakuulijan ja teoksen välillä. Katsoja-kuulija tulkitsee äänen ja kuvan suhdetta omien elämänkokemuksiensa pohjalta ja kokee sen todenmukaisena.
Teoksessa on purettu osiin audiovisuaalisissa teoksissa käytettävä rakenne ja eri elementit on nostettu esiin katsojan tarkasteltavaksi. Ääntä ja kuvaa ei ole synkronoitu, vaan katsojalla on vapaus kuunnella kutakin kohtausta valitsemillaan äänillä. Olennaista on, että jokaisen katsojan kokemus teoksesta on erilainen, jokainen kuuntelukerta on ainutlaatuinen eikä toistu koskaan.
Jemina Lindholm (s. 1991, Loimaa) on valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2014. Opiskelujensa aikana hän on profiloitunut mediataiteilijaksi. Lindholmin teoksia on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä screeningeissä Suomessa ja ulkomailla.
Viliina Koivisto (s. 1989, Loimaa) on valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2012. Hänen pääasiallinen tekniikkansa on video. Koiviston töitä on ollut esillä ryhmänäyttelyissä ja screeningeissä Suomessa.
Sopimus on taiteilijoiden ensimmäinen yhteinen yksityisnäyttely.