NYT

27.7.–14.8.2022 Risako Yamanoi / Hilda Kahra / Petra Aaltola / Taneli Ilomäki

Risako Yamanoi, Untitled, 2022,
screen-monoprint on paper, 19 x 12,5 cm

Risako Yamanoi – How to live with a phantom

(i)
I have been bitten by my neighbor’s large dog when I was eight or nine. The dog jumped on me and bit my right arm. While I cried with fear and pain, someone took me to a hospital and a doctor quickly cleaned and bandaged the wound. The injury healed in a few weeks, but I noticed that the skin of the bitten area had turned into a white spot.

After twenty years, the scar has become almost invisible, but it still exists as a slight dent on my arm. When I touch it, I can feel a thin, soft layer of skin protecting a small hollow in my body.

The exhibition How to live with a phantom speaks about absence, fading memories, and act of remembering. The central motif of the exhibition is dogs. In the works, the motif symbolizes strong attachment and memories that persist.

Risako Yamanoi is a Helsinki-based visual artist who mainly works with printmaking, installation, and publication. She has completed her master’s degree in printmaking at the Academy of Fine Arts Helsinki. Her interest lies in people’s personal storytelling. Through her practice, she observes how we construct personal narratives with memories and objects around us.

The exhibition has been supported by Arts Promotion Centre Finland and Finnish Cultural Foundation.

https://risakoy.wordpress.com


Hilda Kahra, Sunday, 2021, lyijykynä paperille, A4

Hilda Kahra – Kohtaloita / Öden

Jotkut istuvat, pönöttävät. Toiset ovat irtautuneet abstraktista
maalaustaiteesta.
Piirustukset ovat kohtaamisia, joissa sekoittuu mielikuvitus ja
todellisuus.

Taide kehittää aistimaailmaa, nuolaisen sormeani ja tunnen miten tuuli
vierii joka suunnasta.
Piirtäminen on kohtaloitten dokumentaatiota, johon kiteytyvät ajan kasvot.

 

Hilda Kahra on valmistunut kuvataiteen maisteriksi
Kuvataideakatemiasta vuonna 2020. Hänen piirustuksiaan on ollut esillä
Liljevalchsin Kevätsalongissa Tukholmassa, Galerie IM Körnerparkissa Berlinissä ja nyt
Galleria Uudessa Kipinässä Lahdessa. Hildan tekeminen on keskittynyt
tällä hetkellä piirtämiseen, mutta taiteellisuus voi myös ottaa
muotonsa performansseina ja tai videotaiteena.
Hilda Kahra on syntynyt Saabin tehtaiden varjossa Trollhättanissa. Hän
kyseenalaistaa taiteessaan luokkataustaansa, yhteiskunnan
rakenteita ja ihmisen tilaa maailmassa.

Taiteen tekeminen on painimista tuntemattomien aaltopituuksien
kanssa, taiteessa pitää uskaltaa heittäytyä villin hevosen selkään ja
antaa sekä järjen että aistien avautua kohti sitä mikä en vielä oli
tietoisuudessa. Piirtäminen on keskittymisen avain, ja tapa jolla
ammentaa kohtaloista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Piirtäessä pitää
uskaltaa antautua viivan ja värinän vietäväksi. Kuva on aina
rakennustyötä, joka vie oman aikansa. Prosessit ovat hitaita ja joskus tuloksettomia.
Tähän näyttelyyn olen koonnut kuvia, joita olen piirtänyt vuosina 2020-2022.


Petra Aaltola, Liekkiponi, 2020, lasitettu keramiikka, lysteri

Petra Aaltola – Tragic Pony, Superstar Edition

Aaltolalle Traagiset ponit ovat tietynlaisia omakuvia. Ne ovat välineitä käsitellä omaelämäkerrallisia tarinoita ja hetkiä etäämmältä. Itsensä toiseuttaminen sympaattiseksi hahmoksi helpottaa empaattista suhtautumista itseen. Kun itseään kohtaan tuntee lempeyttä, on tilaa tuntea empatiaa myös ympäröivää kohtaan.

Empatia ja toiseuttaminen liittyvät muihinkin Aaltolaa kiinnostaviin aiheisiin. Kuinka voi välttyä toiseuttamasta muita olioita, kun ihmismielessä niiden kokemusmaailman kanssa on vaikea päästä aidosti kosketuksiin? Kun toisen olion inhimillistää, alkaa siinä nähdä tuttuutta. Tuttuus ei kuitenkaan tarkoita yhteyttä toiseen olioon vaan itsensä ja oman toimintansa heijastamista. Muiden olioiden, kuten kotieläinten, inhimillistäminen saattaa johtaa ongelmallisiin lopputuloksiin. Empatian kokemukseen pyrkiminen on taiteilijasta kuitenkin kaiken olevan olemisen ehto ja kestävämmän tulevaisuuden tae. Olemme kaikki yhteydessä toisiimme, halusimme tai emme. Siksi olisikin tärkeää löytää itsestään empatia itseään ja muita, myös hyvin muunlaisesti toimivia olioisuuksia kohtaan. Vain empatian avulla opimme arvostamaan ja kunnioittamaan ihmismielellemme vieraita, muunlaisia olemisen ja elämisen tapoja.

Petra Aaltola (s. 1992, Orimattila) on Helsingissä asuva taiteilija, joka tutkii vaihtoehtoisia olemisen ja ajattelemisen tapoja monipuolisesti erilaisia materiaaleja hyödyntäen. Tällä hetkellä hän työskentelee pääasiassa keramiikan ja installaatiotaiteen parissa. Aaltola on kiinnostunut kriittisestä ajattelusta, empatiasta, utopioista, särökokemuksista, uusmaterialismista ja materiaalisuudesta. Teostensa vakavia teemoja hän nyrjäyttää naivistisella estetiikallaan. Aaltola valmistui Aalto-yliopiston Taiteen laitokselta taiteen maisteriksi 2021.


Taneli Ilomäki, Tuonelan joki, 2022, sekatekniikka,
40 x 40 x 5 cm

Taneli Ilomäki – Valo tulee Pohjolasta

Taneli Ilomäen Valo tulee Pohjolasta -näyttely käsittelee ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan ja sisältää abstrakteja maalauksia, jotka toimivat niin valossa kuin pimeässä. Keskiössä ovat kontrastit ja erilaiset valaistusolosuhteet, jotka tuovat teoksista esiin eri näkökulmia, korostaen joitain alueita ja häivyttäen toisia.

Ilomäki on toteuttanut teokset paksuille maalauspohjille, joissa myös maalausten sivut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Hän on tehnyt maalaukset pääasiassa akryylimaaleilla, erilaisilla struktuurimassoilla sekä pimeässä hohtavilla pigmenteillä. Taiteilija on lisäksi hyödyntänyt teoksien esityksessä aikaisempaa kokemustaan sähkö- ja automaatioalalta.

Ilomäki abstrahoi teoksissa luontoa eri tavoin ja työskentelyssä on keskeisessä osassa erilaisten menetelmien ja materiaalien tutkiminen. Tyyliä voisi kuvailla skandinaaviseksi: se on tavallisesti minimalistinen, selkeä ja värimaailmaltaan harmoninen.

“En halua liikaa, jos ollenkaan, avata teoksieni sisältöä yleisölle, sillä itseäni kiinnostaa juuri teoksien monitulkintaisuus. Mielestäni on mahdollista, että taideteos voi kertoa jopa enemmän katsojasta kuin sen tekijästä.”

Taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.