Johanna Lindholm / Reeta Leinonen / Priit Pajos / Päivi Eskelinen

Johanna Lindholm – Periferiat

Synnyin Kajaanissa, vuonna 1992, keskelle lamaa. Muistan kirpputorit, isovanhempien kodit Kuhmossa, kuumat automatkat ja bensan hajun. Muistan loputtomat metsät ja pimeät tiet, rinnalla kulkeneet ihmiset, murteen ja tarinat. Kainuu on osa minua ja peruskallio johon juureni ovat sitkeästi kiinnittyneet. Näyttelyni käsittelee kainuulaisuuden ja maakuntalaisuuden teemoja omakuvallisen ja unenomaisen linssin kautta.

Alkoholi, väkivalta, tukahdutetut tunteet, köyhyys, nälkä, loputon työnsarka, periksiantamattomuus, sisu, toiveikkuus, tahto. Kainuussa näyttäytyy mielestäni eräänlainen kondensoitunut suomalaisuuden stereotypia, niin hyvässa kuin pahassakin. Teokset kuljettavat mukanaan muistoja Kajaanista ja Kuhmosta, muistoja 90-luvulta, artefakteja ja reliikkejä. Kuvien aiheet ovat syntyneet mielikuvista, tunteista, tarinoista ja muistijäljistä.

Töissäni olen halunnut käsitellä niitä hallitsemattomia ja arvaamattomia alitajunnan puolia, joita korpimetsän loputtomuus, ankarat olosuhteet ja yksinäisyyden vilkastama mielikuvitus voivat pinnalle työntää. Kuinka tavanomaiset asiat ja tunteet saattavat ajan ja luonnon muovaamina muuttaa muotoaan erikoisiksi, vääristyneiksi, taianomaisiksi tai pelottaviksi. Näyttelyn maalaukset tutkivat ihmisyyttä, perukkalaisuutta, sisäisiä maailmoja, sekä mielen ja luonnon periferiaa.

Johanna Lindholm (s. 1992, Kajaani) on valmistunut taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta vuonna 2022. Hän asuu ja työskentelee Porvoossa.

j.lindholm@outlook.com
www.instagram.com/johannakatariinalindholm
www.johannalindholm.com

Reeta Leinonen – I’m late, I’m late for a very important date!

Reeta Leinosen maalauksista ja keramiikasta koostuva näyttely ”I’m late, I’m late for a very important date!” avautuu Galleria Uuden Kipinän Kennossa 17.7.2024. Näyttelyn aiheena on uupumus ja sen takana olevat inhimilliset kokemukset, joita lähestytään eri tunnetilojen kuvaamisen kautta.

Leinosen teoksissa on kaatuvia, horjahtavia ja makaavia ihmisiä. Tasapainon menettäminen toimii vertauskuvana sisäisen voiman katoamisesta ihmisen uupuessa. Maalauksien henkilöt ovat tiukasti rajattuja osan kehosta leikkautuen ulos kuvasta. Dynaaminen rajaus toimii humoristisena analogiana yhteiskunnan ahtaista raameista, joihin yksilö yrittää mahtua hinnalla millä hyvänsä. Maalauksissa kaksiulotteiset pinnat vaihtelevat tarkemmin työstetyn ihon kanssa, joka tuo mieleen katutaiteen ja sen ilmaisuvoimaisen yksinkertaisuuden. Maalauksien värivalinnat ovat intensiiviset, millä taiteilija kertoo pyrkivänsä herättämään katsojassa fysikaalisen ärsykkeen ennen tunneperäistä reaktiota.

Näyttelyssä on esillä myöskin Leinosen tekemää keramiikkaa, joka tuo erilaisen tarkastelukulman aiheeseen. Keramiikkatöissä ihminen tunteineen kutistuu pieneksi ja helposti lähestyttäväksi. Reeta Leinonen käsittelee uupumusta huumorin ja visuaalisuuden keinoin maalaten mielenkiintoisen kuvan siitä, mitä on olla ihminen tämän päivän maailmassa.

Priit Pajos
Tulen rauha, 2023
öljy poltetulla vanerilla
120 x 80 cm

Priit Pajos – Puun Syyt

Näyttelyni ”Puun Syyt” esittelee sarjan sekatekniikalla tehtyjä fantasiamaalauksia. Koko maalausmaailmani voisi tiivistää kolmeen sanaan – otoksia tarinoiden keskeltä. Ne ovat kertomuksia uteliaisuudesta ja elämän pohdinnasta.
Olen koko ikäni rakastanut vertauksia, satuja ja eeposia.
Viimeiset kaksi vuotta olen työskennellyt spontaanin tuli- ja öljymaalaustekniikan parissa. Teosten pohjamateriaalina on puu- pääasiassa vaneri.
Ennen maalaamista käsittelen vaneripohjat tulella ja pellavaöljyllä niin, että pinnassa olevat puun syyt tulevat voimakkaasti ulos luoden spontaaneja palaneita pintoja. Poltetun vaneripohjan kanssa ”hiljaisen olemisen” jälkeen seuraa maalausprosessi öljyväreillä. Oman luovan nautinnon lisäksi maalaamisen tarkoituksena on tuoda myös katsojakin rauhallisempaan mielentilaan, jossa hän voisi pohtia omaa perusluonnetaan ja ihmisen luontoon liittymisen väistämättömyyttä.

Päivi Eskelinen
Lucretia’s Secret IX, 2024
öljy kankaalle
73 x 100 cm

Päivi Eskelinen – Lucretia’s Secret. Öljymaalauksia kankaalle

Lucas Granachin maalauksessa Lucretia (1528) nainen keikistelee alastomana veitsi kädessään. Hän poseeraa meille vienosti hymyillen. Tarinan mukaan kyseessä on kuitenkin raiskattu, joka todistaakseen hyveellisyytensä riistää kohta hengen itseltään. Tekonsa vuoksi Lucretiasta tulee vuosisadoiksi kunniallisen naisen esikuva. Maalaustaiteessa Lucretia kuvataan useimmiten alastomana, kuin näyttämöllä, vaikka tarinassa hän pukeutuu raiskauksen jälkeen mustaan. Aiheen käsittely taidehistoriassa herätti minussa halun tulkita hahmoa uudesta näkökulmasta.

Omassa maalaussarjassani Lucretia vapautuu kuvatradition kahleista ja kokee samalla muodonmuutoksen. Hän saa ylleen karvapuvun ja lähtee seikkailemaan maailmaan, jossa pimeys seuraa kantapäillä ja valo tuntuu aina olevan toisaalla. Toisaalta pimeys tarjoaa suojaisan pakopaikan. Lucretian salaisuus onkin ehkä hänen oma yksityinen maailmansa, jossa hän taivaltaa vapaana, katseilta piilossa. Tässä maailmassa Lucretian rinnalla kulkee myös kirjojen sivuilta vieraisille saapuneita hahmoja, joihin väkivalta on jättänyt jälkensä, mutta jotka eivät anna sen määrittää itseään.

Tämä voisi olla Lucretian tarina. Se voi olla myös jotakin aivan muuta. Vaikka teokset ovat kerronnallisia, niistä ei muodostu lineaarista tarinaa, vaan ne voi lukea ja tulkita eri tavoin. Maalausten visuaalisen ilmiasun innoittajana on toiminut 1800-luvun pohjoismainen maisemamaalaustaide. Myös teosten tekniikka, öljyvärimaalaus, käy vuoropuhelua tämän tradition kanssa.

Päivi Eskelinen (s. 1960) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Taiteessaan Eskelinen pyrkii tekemään näkyväksi ajatukset, mielikuvituksen kierteet ja tunteet. Teknisesti monipuolisena taiteilijana hän käyttää ilmaisumuotonaan tempera- ja öljymaalausta, mosaiikkia, kollaasia ja kirjontaa.