30.09.- 18.10.2015 Eeva Honkanen, Nanna Hänninen, Tanja Koistila, Mirja Kurri

Kulma:Eeva Honkanen,

Experience of Existence- tussipiirroksia.

Jokainen kivi ja puu kertoo omaa tarinaansa. Kasvit, ruoat, eläimet ja tuoksut ovat käsin kosketeltavasti läsnä. Kaikkialla – esineissä ja erityisesti luonnonolioissa – tuntuu olevan mukana henkiolentoja ja pyhyys.

Näin olin kirjoittanut päiväkirjaani vuosi sitten vietettyäni miltei kaksi kuukautta Länsi-Afrikassa Beninissä piirtäen ja havainnoiden paikallista elämää. Tutkin tussipiirrosteni kautta tietynlaista olemassaolon kokemusta, jonka koin vahvasti olevan läsnä ympärilläni tehdessäni matkaa Länsi-Afrikassa. Tällä olemassaolon kokemuksella en viittaa pelkästään paikallisiin ihmisiin, vaan heidän käsityksiinsä elottoman ja elollisen kohtaamisista.

Beninissä vahvasti vaikuttavan animistisen ajattelutavan mukaan ihminen on erottamaton osa luontoa; se on tapa hahmottaa maailmaa ja alati läsnä aistein havaittavana kulttuurina. Toisin kuin mihin olemme tottuneet, on ihmisten kohtalo täysin riippuvainen henkiolennoista. Matkan aikana aloin tarkastelemaan minulle täysin tuntemattoman kulttuurin tuotoksia, esineitä, kuvia ja rituaaleja, taiteena. Näin monet matkallani kokemat asiat puhuttelivat ja alkoivat synnyttää runsaasti assosiaatioita kuvien muodossa.

Näyttely koostuu sekä matkalla tehdyistä luonnoksista että niiden pohjalta syntyneistä isokokoisista tussipiirroksista. Teoksissani esiintyy usein tietynlainen vastakkainasettelu – ne yhdistelevät rumaa ja kaunista, humoristista ja vakavaa, liioiteltua ja hienovaraista. Isokokoisille teoksilleni on
ominaista groteski piirrostyyli ja huumori. Kuvien tarkoitus on kuitenkin aina tavoittaa jotain inhimillistä.

Kenno: Nanna Hänninen,

Now is now

“Taiteentekijänä pohdin usein laajempia merkityksiä paljastavia yksityiskohtia, piilomerkityksiä sekä toimintaamme ohjaavia motiiveja, kuten esimerkiksi seksuaalisuus, vallanhimo, kostonhalu, omistaminen jne. Ihmiset reagoivat samankaltaisesti ja ajan kuluessa yksityisten asioiden voi huomata olevan universaaleja.

Now is now- teossarja sisältää vanhoja valokuvia ja esinemuotokuvia paperista, työpäiväkirjojen teksteistä sekä arkiesineistä. Teossarja käsittelee mm. nykyhetkessä olemisen tärkeyttä sekä aikaa ja ajan suhteellisuutta. Vanhoissa muotokuvissa sekä työpäiväkirjojen teksteissä siintää ajatus tulevaisuudesta ja toivo siitä, että asiat ovat siellä toisin, paremmin tai ymmärrettävämmin. Menneisyys on häilyvä muisto tai valokuva ja tulevaisuus on ajatusrakennelma- mahdollisuus. Menneisyyden ja tulevaisuuden välissä on tämä hetki- nykyisyys. Se on ainoa hetki, jonka voi konkreettisesti kokea ja jonka tapahtumiin voi vaikuttaa. Valokuva säilyttää suhteen todellisuuteen sen tallentajana, vaikka ei heti ymmärtäisikään sitä mitä kuvassa on näkyvillä. Teossarja luo eräänlaisen metatodellisuuden.

Vanhoissa valokuvissa kiinnitän huomiota yksityiskohtiin kuten kehonasentoihin. Pohdin sitä, kuinka kuvattava on aikoinaan kokenut kuvaushetken tai oman elämänsä. Esimerkiksi saavuttiko muotokuvan ihminen omat unelmansa, merkitsikö hänen elämänsä tai merkitseekö se vieläkin? Vanhoissa muotokuvissa näkyy elämän rajallinen aika.

Pohdin usein sanojen ja kuvien merkityksiä ja sitä miten merkitykset muuttuvat, kun ne irrotetaan asiayhteydestään. Ajatusviiva on minulle tärkeä välimerkki. Myös tyhjä paperiarkki, eri muodoissaan, on toistunut teoksissani. Se pitää kommunikaatiovälineenä sisällään kaiken mahdollisen ja toisaalta ei mitään.”

Kymi: Tanja Koistila,

Nojapuissa

Erilaisista osista, toteutukseltaan piirustuksia, veistoksia sekä niiden yhdistelmiä, koostuva installaatio.
Kokonaisuudessa ollaan ulkopuolella sekä sisäpuolella.

Kymi: Mirja Kurri,

Kuule Tyttö!

Mirja Kurri (s.1983) on tamperelainen kuvataiteilija. Kurrin keskeisin työskentelymenetelmä on hänen itse kehittämänsä tekniikka, jossa hän maalaa kuvaa teräslevylle hitsaamalla ja liekillä polttamalla.

Ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään Kuule tyttö! Kurri käsittelee tekijän sukupuolta. Tekniikkavalinnastaan johtuen hän on törmännyt usein sukupuolensa hämmästelyyn. “Harvoin tapaa naisia, jotka osaavat hitsata!”, ihmetellään aidon hämmästyneinä tajuamatta, että hän on kuullut saman kymmeniä kertoja. Toisaalta sukupuoli voi olla valttikortti, kiinnostava twisti teoksissa ja jonka voi helposti kääntää hyödykseen.

“Kuule tyttö!” on kehotus asettua takaisin omalle paikalleen. Ravistaa pois turha haihattelu tai mielipaha ja niellä lääke niin kuin reippaan tytön kuuluukin. Kurri kapinoi tätä vastaan ja tekee taidetta omilla ehdoillaan.

Se on valtava tunne. Silmänräpäyksessä saan metallin muuttumaan sulaksi. Voin pakottaa sen virtaamaan haluamaani suuntaan. Kipinäsuihkun keskellä kaksi muuttuu yhdeksi. Minä päätän, hallitsen kaiken. Joskus poltan näppini.