29.3.–16.4.2023 Jenni Sorsa / Kaisa Koljonen / Appe Leppänen / Terhi Hulkko & Heli Leiviskä
27.3.2023
The Well
2023
vapaasti puhallettu lasi/filigraani & peili
205 x 125 mm
Jenni Sorsa –
Kerro kerro kuvastin
Näyttely koostuu erilaisista peiliteoksista. Inspiraatiotani ruokkii usein muut taiteenalat kuten teatteri, sirkus, tanssi, muoti ja arkkitehtuuri. Heijastelen töissäni kokemaani ja näkemääni, mutta koska pandemian aikana ei ollut mahdollista nähdä taidetta jota reflektoida, piti katsoa peiliin.
Näyttely onkin monella tapaa henkilökohtainen ja liittyy vahvasti tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni. Peilistä heijastuvan kuvan tarkastelu liittyy keskiikäistymiseeni, siihen miltä oma keho ja iho näyttää. Peili symbolisena esineenä auttaa tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti omaa itseä ja sitä mitä olen elämässä saavuttanut ja mitä haluan tulevaisuudessa saavuttaa.
Se mitä kuvastin kertoo on katsojastaan kiinni. Asenne ratkaisee tässäkin, nykyiset lifecoachit uskovat itsekehun positiiviseen vaikutukseen. Kenties jotkut peileistäni innoittavat katsomaan itseään herkullisen muotoisesta ja värisestä peilistä ja lausumaan sanat: ”olet upea!”, ”olet kaunis!”
Historiassa ja taiteessa peiliä on käytetty symbolina ja vertauskuvana erilaisissa yhteyksissä. Narkissos rakastui lammen pintaan heijastuvaan kuvajaiseensa, kun taas juhannustaika kehoittaa katsomaan kaivoon, jotta voi nähdä kuvajaisen tulevasta puolisostaan. Näyttelyn nimi viittaa suoraan kaikkien tuntemaan Lumikki-satuun. Peiliin katsominen voi olla myös pelottava kokemus hämärässä tai hauska ja epätodellinen kokemus kuten Tivolin peilitalossa. Teoksiin liittyykin olennaisesti narratiivejä lapsuudesta.
Taiteessani toistuu usein pyöreä muoto, kuten pallo tai kupla, joka onkin kaiken lasinpuhalluksen lähtökohta. En halua vetää rajaa muotoilun ja taiteen välille. Vaikka lasinpuhallus rinnastetaan usein taidekäsityöhön haluan osoittaa materiaalin taipuvan sellaiseen ilmaisuun jota voidaan esitellä myös perinteisillä kuva- ja nykytaiteen näyttämöillä.
Jenni Sorsa on Nuutajärveläinen lasitaiteilija ja lasinpuhaltajamestari (s.1980), hän käsittelee taiteessaan omaa naiseuttaan elämän eri vaiheissa. Jennin ilmaisulle tunnusomaista ovat värikkäät ja pelkistetyt muodot, sekä raidallinen filigraanilasi. Hän haluaa haastaa itseään vaativien lasipuhallustekniikoiden parissa. Inspiraatiota Jenni on hakenut viimeaikaisiin töihinsä lapsuuden leikeistä ja sirkuksesta.
Entity
2022
kuivaneula ja mezzotinto
90 x 80 cm
Kaisa Koljonen –
Hypnagogia II
Näyttelyn teemana on ihmisen psyyken ja luonnon orgaanisen maailman prosessien yhteys. Teoksissa luonnon orgaanisen maailman lait ja muotokieli yhdistyvät psyyken toimintaan ja arkkityyppiseen ja pseudo-okkultistiseen kuvastoon. Käsittelen olemassaolon kokemukseen liittyvää eksistentialistista ristiriitaa, joka syntyy siitä, että ihminen on näennäisesti dualistinen: sekä lihallinen, että psyykkinen olento, aineellinen, että aineeton.
Kuvakieli ammentaa ihmisen anatomiasta ja luonnon orgaanisesta maailmasta. Sisäelinten estetiikasta muodostuu mielen sisällä eläviä itsenäisiä entiteettejä, joilla on omat motiivinsa ja sisäinen logiikkansa. Tuon psyyken näkymättömästä maailmasta näkyvän maailman piiriin esille sen logiikan, joka vastaa minulle myös orgaanisen maailman logiikkaa. Ilmaisen visuaalisessa muodossa vaikeasti sanoitettavia mielen sisäisiä latauksia. Taiteen tekeminen on minulle osa integraatioprosessia, jossa pyrin muuttamaan kokemustani olemassaolosta vähemmän dualistiseksi. Samalla se kerryttää minulle oivalluksia itsestäni ja muista, toimien itsereflektion välineenä ja terapeuttisena prosessina taiteellisen itseisarvonsa lisäksi. Teokseni avaavat katsojalle väylän psyyken näkymättömään maailmaan, ja tarjoavat samalla mahdollisuuden itsetutkiskeluun.
Työni yhdistelevät taidegrafiikan syväpainotekniikoita. Kuva on ensin piirretty kuparilaatalle eri menetelmin, josta se on painettu käsin mustalla painovärillä paperille prässillä. Osa teoksista lähentyy abstraktia tulkintaa, ja osa painottuu symboliikkaan ja arkkityyppiseen kuvakieleen. Töitäni yhdistää pikkutarkka orgaanisen viivan käyttö. Viiva toimii yksikkönä ja liikevoimana – materiaksi tiivistyneenä energiana – joka muodostaa suurina kerääntyminä massan eli teoksen objektin. Tämä viiva on tunnistettavaa käsialaani, joka sitoo tuotantoni tyylillisesti yhteen.
Näyttelyn teokset ovat syntyneet vuosien 2017-2022 aikana. Taiteen tekemisen filosofiaani kuuluu runsas ajankäyttö. Työskentely on meditatiivisella tavalla intensiivistä: intensiteetti ei synny nopeudesta vaan siitä, että mieli luo katseensa syvemmälle itseensä lukuisien yksityiskohtien luomisprosessissa. Taiteeni tavoittaa henkilökohtaisen ja yksityisen kautta yleisinhimillisen. Syvällä mielessä odottaa arkkityyppinen todellisuus, jonka symbolit ovat yhteisiä kaikelle ihmisyyteen liittyvälle. Näyttelyn nimi Hypnagogia II viittaa unen ja valveen rajatilaan, jossa voi kuulla ääniä ja nähdä näkyjä – roomalainen numero nimessä viittaa monettako kertaa teoskokonaisuus on esillä.
Olen Jyväskylässä asuva nuorehko (s.1992) taidegraafikko. Valmistuin vuonna 2015 Kuvataiteilija AMK-tutkintoon. Toimin päätoimisena kuvataiteilijana työskennellen Jyväskylässä sijaitsevan Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamon tiloista käsin.
Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Läikkä-sarja
2022
muste ja vesiväri koristeliinoille
koot vaihtelevat
n. 25 x 25 cm – 45 x 45 cm
Appe Leppänen –
Kuumehoureita
Tunnet leijuvasi – ja muita kuumehoureita
Appe Leppäsen maalauksissa fyysinen paikka ja mielen sisäinen mentaalinen tila sulautuvat yhteen. Retkeily, ulkona yöpyminen ja luontoyhteys teemoittavat sarjaa, jonka teoksissa yhdistellään useita eri tekniikoita ja materiaaleja. Maalauspohjina on käytetty kankaan ja paperin lisäksi kierrätystekstiilejä.
Kuumehoureita-näyttely kuvaa mielikuvien ja aistimusten sekoittumista, jossa havainnot fyysisen ympäristön yksityiskohdista lomittuvat henkilökohtaisten kokemusten ja muistojen fragmentteihin sekä kollektiivisesta tajunnasta kumpuaviin kuviin. Puoliabstraktit maalaukset jättävät tilaa katsojan mielikuvitukselle, pelkistettyjen figuratiivisten aiheiden yksityiskohdat tutkivat maalin käyttäytymistä, värin levitys- ja valumajälkiä.
”Taiteellisella työskentelyllä uusinnan luonnossa liikkuessa saatuja mentaalisia kokemuksia. Liitän luontoyhteyden ja lumoutumisen esoteeriseen henkisyyteen. Lumoutumisessa minua kiinnostaa ajan ja paikan ykseyden relatiivisuus sekä fyysisen paikan ja mentaalisen tilan vuorovaikutus. Kuvaan pikemminkin niitä kuin realistista maailmaa. Teokset ovat välähdyksiä paikoista, joihin ei fyysisesti voi kulkea”, Leppänen kertoo.
Kuumehoureita on osa Kirkas mieli -sarjaa, jota on aiemmin ollut esillä gallerioissa Turussa, Porissa ja Tampereella. Kokonaisuus elää ja kehittyy jatkuvasti, ja rakentuu aina uudenlaisena kuhunkin näyttelytilaan. Aiemmissa näyttelyissä keskiössä ollut maiseman ja mielentilan yhteensulautuminen väistyy, ja Kirkas mieli muuttuu Kuumehoureiksi. Maiseman sijaan ilmaisu tarkentuu hyönteisiin, liskoihin ja muihin usein häiritsevänä koettuihin olentoihin tai kutsumattomiin vieraisiin. Kirkas mieli saa tahroja, kun pelko, houre ja trauma ryömivät paikalle.
Appe Leppänen on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2020. Leppäsen työskentelyssä oleellisinta on kokeellisuus ja ilmaisu. Hän yhdistelee työssään erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, ja antaa teosten muuttua ja toimia omavaltaisesti.
Kokonainen vuorokausi
2021
sekatekniikka paperille
A4
Terhi Hulkko & Heli Leiviskä –
Neljäs kirje
Terhi Hulkon ja Heli Leiviskän Kirje-niminen yhteistyöprojekti alkoi vuonna 2016. He lähettävät toisilleen vuorovaikutuksellista taidepostia, jota työstävät omilla tahoillansa vuoron perään. Yhdessä kuoressa kulkee kerrallaan useampi teos niin kauan kunnes ne valmistuvat.
Toinen aloittaa työn omasta ajatuksesta tai tuntemuksesta, toinen jatkaa reagoimalla työhön omista lähtökohdistaan. Kummankin työskentelyyn vaikuttaa myös sen hetkinen ympäristö ja maailman tilanne. Lopullisessa työssä eri tekniikoin toteutuneet jäljet paperilla yhdistyvät yllättäviksi kokonaisuuksiksi. Teosten takana he lähettävät toisilleen lyhyitä “tekstiviestejä”, joissa kommentoivat itse teosta tai kertovat kuulumisia. Näistä “tekstiviesteistä” valikoituu teokselle nimi.
Joskus tekstiä syntyy myös teosten kuvapuolelle ja joskus sieltä voi löytää jopa valmiita lehdestä leikattuja tekstejä.
“Tervetuloa tuntematon ystävä! Käy peremmälle.”
—
Terhi Hulkko ja Heli Leiviskä ovat Vapaasta Taidekoulusta eri aikaan valmistuneita taidemaalareita. Vuoteen 2016 asti he molemmat työskentelivät Taiteilijayhdistys Tapaus ry:n tiloissa Helsingissä. Kun Heli lähti sieltä pois, Kirjeprojekti käynnistyi. Näyttelyn nimi “Neljäs kirje” viittaa siihen, että kyseessä on neljäs yhteistyöhön perustuva näyttely.